Mitalitaide

Mitalitaide on oma taiteen lajinsa. Mitali voidaan tehdä valamalla tai lyömällä. Mitalien materiaalina käytetään tavallisesti metallia. Mitaleja voidaan valmistaa puhtaasti taide-esineeksi sekä palkinnoksi tai muistoksi. Mitaleita on perinteisesti teetetty, jotta sen aiheesta (esim. ihmisestä tai tapahtumasta) jäisi säilyvä muisto.

Mitalitaiteen historia

Mitalitaide on taidemuoto, joka kehittyi 1400-luvun Italiassa muotokuvamaalauksen rinnalle vastauksena renessanssikulttuurin tarpeeseen löytää välineitä yksilön ja hänen saavutustensa ikuistamiseksi. Sen muoto, tekniikka, asema ja merkitys ovat vuosisatojen kuluessa vaihdelleet. Varhaiset mitalit valmistettiin valamalla, lyöntitekniikan käyttöönotto mahdollisti sittemmin suuret valmistusmäärät. Molemmat tekniikat ovat edelleen käytössä. Mitalilla on perinteisesti ollut aina tilaaja; taiteilijan omasta aloitteestaan tekemät mitalit ovat 1800-luvun perua.

Mitalitaide on lähtökohdiltaan länsimainen ilmiö ja siihen kiinteästi liittyvän individualismin ilmentymä. Muotokuvamitalit ovat olleet mitalitaiteen historiassa keskeisessä asemassa. Ne ovat tavallisesti kaksipuolisia, joissa etusivulla on henkilön fyysinen muotokuva, ja takasivun usein vertauskuvallinen esitys ja siihen liittyvä teksti, legenda. Yhdessä ne muodostavat mitalin kohteesta psykologisen tulkinnan. Merkittävistä tapahtumista kertovissa mitaleissakin on usein ollut hallitsijan muotokuva.

Mitalilla on perinteisesti ollut aina tilaaja; taiteilijan omasta aloitteestaan tekemät mitalit yleistyivät 1900-luvulla. Mitalitaiteen luonne on vahvasti sosiaalinen ja pienestä mittakaavasta huolimatta usein jopa monumentaalinen. Perhe- ja ystäväpiirin keskuudessa toteutettujen mitalien luonne voi olla hyvinkin intiimi. Mitalin teettämisen tausta-ajatuksena on jättää jälkipolville säilyvä muisto. Siksi monelle tilaajalle on tärkeää sisällyttää mitaliin elementtejä, joista katsoja pystyy myöhemmin tulkitsemaan, minkä vuoksi mitali on aikoinaan tehty.

Vapaa-aiheiset, yleensä pieninä määrinä valetut mitalit ovat taiteilijan kanava ilmaista omia näkemyksiään ja tuoda esille kannanottojaan erilaisiin yleisiin ja ajankohtaisiin aiheisiin. Ne voivat olla myös täysin ei-esittäviä muotosommitelmia. Luonteeltaan ne ovat lähellä pienoisveistoksia, joita ne toisinaan muistuttavat myös fyysiseltä olemukseltaan. Erilaiset materiaalikokeilut ja jopa uniikit teokset koettelevat mitalitaiteen rajoja.

Mitalin esitystavat, tekniikka, asema ja merkitys ovat vuosisatojen kuluessa vaihdelleet. Varhaiset mitalit valmistettiin valamalla, lyöntitekniikan käyttöönotto mahdollisti sittemmin suuret valmistusmäärät. Molemmat tekniikat ovat edelleen käytössä. Karkeasti voidaan sanoa, että lyöty mitali korostaa aiheen julkisuutta, ja sen teollinen tuotantoprosessi asettaa muotoilulle joitakin rajoituksia. Valettu mitali syntyy käsityönä, ja se on usein luonteeltaan henkilökohtainen ja intiimi. Tekniikasta riippumatta mitalitaiteessa on olennaista tiivistämisen taito, ja toisinaan mitalitaiteilijoista puhutaankin niukan ilmaisun mestareina.

Mitalitaide sai Suomessa alkunsa aivan 1700-luvun lopulla. Tämä tarkoittaa mitaleiden teettämistä suomalalaisesta aloitteesta; niitä ei tällöin vielä kuitenkaan toteutettu Suomessa vaan Tukholmassa ja Venäjän vallan aikana myös Pietarissa. Myös taiteilijat olivat ruotsalaisia tai venäläisiä. Suomen rahapaja aloitti toimintansa 1860-luvulla, ja 1870 siellä alettiin lyödä myös mitaleita.

1800-luvun loppu merkitsi kansallista heräämistä myös mitalitaiteessa: mitaleita ryhdyttiin aktiivisesti teettämään merkkimiesten ja tärkeiden tapahtumien muistoksi. Mitalin muovaili yhä useammin kotimainen kuvanveistäjä.

Mitaleita lyöttivät erilaiset kansalaistoimikunnat, yritykset ja muut yhteenliittymät, sekä numismatiikan harrastajat omien järjestöjensä keskuudessa. Mitaleita tilataan edelleenkin, ja tällaiset tilatut mitalit ovat yleisimmin lyötyjä. Valetut mitalit olivat harvinaisia ennen 1960-lukua. Tuolloin niiden harrastusta lisäsi 1965 perustettu Suomen Mitalitaiteen Kilta, jonka toiminnassa vuosittain järjestettävällä taidemitalikilpailulla on keskeinen asema.

Tekniikka

Mitalien valmistamisessa on kaksi toisistaan poikkeavaa päätekniikkaa. Valaminen soveltuu pienempien sarjojen tekemiseen, lyömällä saadaan aikaan lähes rajaton määrä mitaleita. Mitalien materiaalina käytetään tavallisesti metallia; pronssiseos lienee yleisin, mutta myös hopeaa ja kultaa. Myös tinaa ja lyijyä käytetään.

Mauri Sompan ja Raili Larun mitalit on muovaillut kuvanveistäjä Kauko Räsänen, Hinni ja Urho Sompan mitalin kuvanveistäjä Aimo Tukiainen.

Valettu mitali

Mitalin valaminen alkaa lopulliseen kokoon tavallisesti saveen tai plastoliiniin muovailluista etu- ja takasivun malleista. Tekniikka on suurin piirtein sama kuin veistosten valamisessa yleensäkin: mallista tehdään negatiivinen kipsivalos, josta eri työvaiheiden jälkeen saadaan lopullinen muotti, jolla mitali lopulta valetaan (sula metalli kaadetaan muottiin). Valmis mitali viimeistellään siselöimällä (korjaamalla pinnan virheitä) ja patinoimalla (värjäämällä pinta halutun sävyiseksi). Valaminen ei vaadi suuria investointeja, mutta on lyömiseen verrattuna hidasta, sillä se vaatii paljon käsityötä. Lopputulos, valettu mitali on yleensä lyötyä kalliimpi.

Mitalin valu, Kuva: Juha Welling

Lyöty mitali

Lyöty mitali valmistuu samalla tekniikalla kuin rahat: malli voidaan tehdä suureenkin kokoon, sillä se pienennetään koneellisesti. Ennen tämä tehtiin käsin, mutta 1800-luvulla kehitetty kaiverruskone syrjäytti vähitellen kaivertajien ammattikunnan. Lopulliset työkalut, negatiiviset leimasimet valmistetaan teräksestä, joka käsitellään kestäväksi. Itse mitali valmistuu, kun metalliaihio lyödään leimauslaitteessa näillä leimasimilla. Lyödyn mitalin edullisuus perustuu sen suuriin valmistusmääriin.

Mitalin teettäminen

Mitalin voi toteuttaa joko tilaustyönä tai järjestämällä kilpailun joko yleisenä tai kutsukilpailuna. Kilpailussa on noudatettava yleisiä sääntöjä taidekilpailujen järjestämisestä. Tämä tarkoittaa kahta Kuvanveistäjäliiton nimeämää asiantuntijajäsentä kilpailun palkintolautakunnassa.

Kilta pyrkii mahdollisuuksien mukaan antamaan asiantuntija-apua mitalien teettämisessä. Kiltaan kuuluu noin 70 taiteilijajäsentä, jotka ovat aiemmin tehneet mitaleita tai ovat Suomen Kuvanveistäjäliiton jäseniä.

Lisätietoja Suomen Kuvanveistäjäliitosta Suomen kuvanveistäjäliitto

Kipsimalli, Kuva: Juha Welling
Valikko