Toiminta

Mitalitaiteen Kilta järjestää mitalinäyttelyitä museoissa, gallerioissa, kirjastoissa, virastoissa ja yrityksissä sekä kotimaassa että ulkomailla. Vuosimitalikilpailuja on toteutettu Killan perustamisesta 1965 lähtien.

Killalla on oma mitalikokoelma, jota kartutetaan edelleen. Kokoelma on ainaistalletettu Tampereen taidemuseoon. Osaa kokoelmasta pyritään pitämään pysyvästi näytteillä. Mitalitaiteella on sijansa myös museon muussa näyttelytoiminnassa.

Huutokaupat

Mitalitaiteen Kilta järjestää huutokauppoja vähintään kerran vuodessa. Seuraava kirjallinen huutokauppa päättyy 19.3.2024.

Käynnissä olevan huutokaupan luettelon löydät täältä

Kohteiden sisäänjättöä koskeviin kysymyksiin vastaa huutokaupanhoitaja Aimo Linkosalmi.
Sähköposti: aimo.linkosalmi(at)elisanet.fi
Puhelin: 040 5514 012.

Näyttelyt

Kilta on perustamisestaan lähtien järjestänyt suomalaisen mitalitaiteen näyttelyitä ja kansainvälisiä näyttelyitä kotimaassa. Mitaleita on usein ollut esillä myös kesänäyttelyissä eri puolilla maata. Pienempimuotoisia näyttelyitä järjestetään vuosittain erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Kilta on järjestänyt suomalaisen mitalitaiteen näyttelyitä myös kansainvälisesti. Yhteistyössä Suomen kansallismuseon kanssa koottu näyttely kiersi Neuvostoliitossa 1985–86 ja Puolassa 1985–87. Kilta järjesti yhteistyössä Suomi-Kiina-Seuran kanssa vuonna 1990 ensimmäisen suomalaisen mitalinäyttelyn Kiinassa (Peking ja Harbin).

Vuonna 1989 järjestettiin Tampereen taidemuseossa laaja Leena Passin kokoama Suomalaista mitalitaidetta -näyttely ja ja samana vuonna olivat esillä kaikki Killan vuosimitalit. Museon perusripustuksissa mitaleita on ollut mukana säännöllisesti. 1990-luvulta lähtien aluetaidemuseo kokosi myös kiertonäyttelyitä, jotka kiersivät Pirkanmaan alueella. Mitalit oli pakattu matkalaukkuihin, joihin on tarkoitus tutustua pienissä ryhmissä opettajan ohjauksella. Esineisiin sai koskea, joten näyttelyt sopivat myös näkövammaisille lapsille. Näyttelyt on suunniteltu lähinnä päiväkodeille ja kouluille

Keväällä 2005 taidemuseossa järjestettiin Killan 40-vuotisjuhlanäyttely, jonka kuraattorina toimi Mauno Honkanen. Tampereen taidemuseossa on järjestetty myös keskeisten suomalaisten mitalitaiteilijoiden retrospektiivisiä näyttelyitä (Kauko Räsänen 2001, Toivo Jaatinen 2003, Heikki Häiväoja 2004 ja Essi Renvall 2016). Vuonna 2007 mitalitaidetta esiteltiin Mikael Agricolan juhlavuoden kunniaksi useissa yhteyksissä. Mikael Agricola -kilpailun tuloksia oli näytteillä mm. Turun taideakatemiassa, samoin kansainvälisen mitalisymposiumin mitalit. Taidemitaleja oli lisäksi esillä Turun linnassa, Vehmaalla, Lappeenrannassa ja Tampereen taidemuseossa.

Suomalaista mitalitaidetta on esitelty ansiokkaasti myös FIDEMin näyttelyissä. Vuonna 2010 FIDEM XXXI -kongressinäyttely pidettiin Tampereen taidemuseossa, ja samaan aikaan Kilta järjesti näyttelyn Galleria Saskiassa sekä esitteli kirjailijamitaleja kirjastotalo Metsossa. Tampereen taidemuseon paljon kehuttu näyttely oli otsikoitu PUHUVAA AINETTA – Mitalitaidetta maailmalta, kuvanveistoa läheltä. Ulkomaiset näyttelyvieraat pitivät sitä mitalitaiteen ehdottomana merkkitapauksena. Näyttely esitteli yli tuhat taidemitalia lähes 400 tekijältä 27 maasta.

Tampereen jälkeen FIDEM-kongresseja ja näyttelyitä on järjestetty Skotlannin Glasgow’ssa 2012, Bulgarian Sofiassa 2014, Belgian Ghentissä 2016, Kanadan Ottawassa 2018 ja Japanin Tokiossa 2021.

Kilpailut

Vuosimitalikilpailuja on toteutettu säännöllisesti Suomen Mitalitaiteen Killan perustamisesta 1965 lähtien vuotta 2020 lukuun ottamatta. Kilpailuun osallistuu kuvanveistäjiä, kuvanveiston opiskelijoita sekä maamme arvostetuimpia mitalitaiteilijoita. Mitalitaiteen vuosikilpailuilla, joka on myös Killan vuosimitalin suunnittelukilpailu, on ollut tärkeä merkitys suomalaisen mitalitaiteen edistämisessä. Nykyisin pyritään järjestämään joka toinen vuosi myös taidemitalikilpailu kuvataiteen opiskelijoille.

Kilta on osallistunut myös maassamme järjestettyjen kansallisten mitalikilpailujen järjestämiseen. Esimerkkeinä Kalevala 150 vuotta, Itsenäisyyden juhlavuodet, Z. Topeliuksen juhlavuosi, Helsinki 450 vuotta sekä Mikael Agricola 2007.

Julkaisut

Vuosittain julkaistava Mitalitaiteen vuosikirja on Killan keskeinen tiedonvälittäjä. Vuosikirja sisältää asiantuntijoiden laatimia artikkeleita mitalitaiteesta, taiteilijoista ja mitalien historiasta. Siinä julkaistaan myös mitalikilpailujen tulokset. Vuosikirja on toiminut myös Tampereen taidemuseossa järjestettyjen maamme keskeisten mitalitaiteilijoiden retrospektiivisten näyttelyiden näyttelyluettelona.

Vuosikirjaa edelsi aikakausilehti Mitali – Medaljen, joka ilmestyi kaksi kertaa vuodessa vuosina 1987-1999. Vuosien varrella on julkaistu myös näyttelyluetteloita, Leena Passin toimittama Killan 20-vuotishistoriikki Mitali XX ja mitalitaidetta yleisesti käsittelevä teos (Anneli Valkonen: Taidetta molemmat puolet, 1990).

Alta löytyvät Mitalitaiteen vuosikirjojen sekä Mitali-lehden sisällysluettelot. Ennen vuotta 2019 julkaistuista on lisäksi pääsy julkaisun pdf-versioon.

Vuosikirjojen tilaushinnat

Vuosikirja 2022                         21 €

Vuosikirja 2021                         21 €

Vuosikirja 2020                         19 €

Vuosikirjat 2001-19                 10 €/kpl

+ toimituskulut 6 €/kpl

Vuosikirjoja on saatavissa rajoitetusti.

Tilaukset ja tiedustelut mitalikilta@gmail.com

Sisällysluettelo 2021

Outi Järvinen: Lukijalle (s. 4)

Ilkka Voionmaa: FIDEM XXXVI Tokyo 2020 — erilainen kongressi (s. 5–9)

Ulrika Kjeldsen: Kirje Tokion FIDEM 2020 -kongressista (s. 10–12)

Ulrika Kjeldsen: A Letter from FIDEM Tokyo 2020 (s. 13–15)

Tapio Suominen: Mitalitaiteen Killan vuosimitalikilpailu 2021 (s. 16–25)

Maria Hopia: Ämpärillä mitaleja (s. 26–31)

Mauri Sompa: Erään julkisuuden henkilön mitalit (s. 32–36)

Outi Järvinen: Mitalit yksityisissä ja julkisissa kokoelmissa (s. 37–46)

Tapio Suominen: Mitaleista on moneksi, mutta ei sentään taiteeksi (s. 47–49)

Anssi Joutsiniemi: Mitalien yksilöinnistä, luokittelusta ja listaamisesta (s. 50–68)

Outi Järvinen: Poimintoja (s. 69–70)

Svenskt sammandrag (s. 71–74)

English summary (s. 75–78)

Sisällysluettelo 2020

Outi Järvinen: Lukijalle (s. 5)

Tapio Suominen: Suomalaismitalit Tokiossa 2021 (s. 6–19)

Liisa Lindgren: Eduskunnan puhemiehinä toimineiden presidenttien rintakuvat (s. 20–31)

Outi Järvinen: Puhemiehet mitaleissa (s. 32–39)

Jasu Salmi: Pari sanaa IronEggin syntyhistoriasta (s. 40–41)

Elias Sormanen: Tomukartasto (s. 42–51)

Hanna Talasmäki: Poimintoja vuoden toiminnasta (s. 52)

Tapio Suominen: Ossi Somma 1926-2020 (s. 53–54)

Svenskt sammandrag (s. 55–57)

English summary (s. 58)

Sisällysluettelo 2000

Veikko Löyttyniemi: Lehdestä vuosikirjaan (s. 3)

Liisa Lindgren: Muistamisen tila ja merkitysten paikka (s. 4–8)

Fidem XXVII Weimar (s. 9)

Wolfgang Steguweit: Fidem Weimarissa (s. 10)

Mark Jones: Mitalitaiteen tukemisesta (s. 11–12)

Assi Madekivi: Fidem 27 Weimarissa (s. 13–16)

Erkki Kannosto: Matkakirje Weimarista (s. 17–18)

Arvo Aho: Kisällinä Killassa (s. 19–20)

Outi Järvinen: Valettujen mitaleiden tapaiset esineet (s. 21–28)

Ilkka Voionmaa: Vuoden 2000 vuosimitalikilpailu (s. 29–35)

Seija Rusko: Kehäkolmoselta pohjoiseen (s. 36–37)

Ilkka Voionmaa: Kimmo Pyykkö – dialogia (s. 38–43)

Tuukka Talvio: Mitalitaide Suomessa – havaintoja ja mielipiteitä (s. 44–46)

Allan Ylinen: Koulumitalit – kulttuurihistoriaa ja nostalgiaa (s. 47–49)

Sirpa Juuti: Pinta elää kämmenellä. Kuvanveistäjä Anja Juurikkalan tuotannosta (s. 50–53)

Ilkka Voionmaa: Kirjallisuusmitaleita (s. 54–58)

Eila Jaatinen os. Komonen: Taavi Komonen, ensimmäinen suomalainen Bostonin-maratonin voittaja – ja erään mitalin tarina (s. 59–61)

Mika-Matti Nieminen: Edison-Orgia Uherské Hradiště (s. 62–64)

Lahjoitus Mitalitaiteen Killalle (s. 65)

Esko Hilska: Aimo Tukiainen – suuri taiteilija ja lämmin ihminen (s. 66–68)

Ilkka Voionmaa: Mia Arentz-Grasvedt – mitalintekijä karyatidien takaa (s. 69–71)

Mauno Honkanen: Mitaleita arkeen, työhän ja juhlaan (s. 72–74)

Uusia valettuja mitaleita (s. 75–78)

Uusia lyötyjä taidemitaleita (s. 79–82)

Erään taiteilijatalon 100-vuotismitali (s. 83)

Marja-Leena Ahola: Kuvanveistäjien Galleria Sculptor (s. 84)

Mitalitaiteen Kilta (s. 85–86)

Mika-Matti Nieminen: Mitalisymposium Turussa 2001, avustajan mietteitä (s. 87)

Svensk resumé (s. 88)

Mitali – Medaljen 1987-1999

Mitalitaiteen vuosikirjaa edelsi aikakausilehti Mitali – Medaljen, joka ilmestyi kaksi kertaa vuodessa vuosina 1987-1999. Alla oleviin valikoihin on koottu lehtien sisällysluettelot ja valikoituja linkkejä lehden artikkeleihin.

Sisällysluettelo 2/1997

Ilkka Voionmaa: Lukijalle (s. 3)

Suomen Mitalitaiteen Kilta ry:n vuosimitalikilpailu (s. 4)

Jorma K. Miettinen: Kuvanveistäjä Terho Sakki poistunut joukostamme (s. 5–7)

Ilkka Voionmaa: Aimo Viitala LXX (s. 8–9)

Tuukka Talvio: Unus homos nobis cursando restituit rem (s. 10–11)

Raimo Jaatinen: Mäntän symposiumi – kansainvälinen kohtauspaikka (s. 12–13)

Irene Gunston: Finnish symposium of small sculpture and medallic art 1997 (s. 14–17)

Assi Madekivi: Kaislikossa (s. 18)

Arvo Aho: Avajaispuhe Mäntän Honkahovissa 5.7.1997 (s. 19)

Mäntän symposiumin mitalisatoa (s. 20–22)

Ilkka Voionmaa: Näyttelykierros kesäkuusta marraskuuhun (s. 23–26)

Ilkka Voionmaa: Ikkuna Toivo Pelkosen taiteeseen (s. 27–29)

Ilkka Voionmaa: Killan toimintaa (s. 29–31)

Allan Ylinen: 1998 – Sakari Topeliuksen muistovuosi (s. 32–33)

Ilkka Voionmaa: FIDEM 1998 Haagissa 21-24.10.1998 (s. 34–35)

Leena Passi: Kauko Räsänen – kuvanveistäjä – ihminen (s. 35–38)

Mauno Honkanen: Mitalit ja kuvanveisto – mieluisimmat kohteeni (s. 38–39)

Mitalilahjoituksia (s. 40)

Allan Ylinen: Mitalisarja matkaoppaana (s. 41–42)

Eero Helme: Eero Helmeen muistoesine (s. 43)

Ilkka Voionmaa: Uusi kuntamitali (s. 44)

Leena Passi: Mielipide (s. 45)

Tuukka Talvio: Berliinin kongressi ja uudempaa mitalikirjallisuutta (s. 46)

Mitaliuutisia (s. 47)

Valettuja mitaleita ja pienoisveistoksia (s. 48–49)

Gunnel Sievers: Svensk resumé (s. 50–54)

Sisällysluettelo 2/1993

Aimo Viitala: Puheenjohtajan palsta (s. 1)

Vuoden 1994 vuosimitalikilpailu (s. 2)

Antti Lehtinen: Wäinö Aaltosen merkkivuosi (s. 3–6)

Heikki Hongisto: Kauneus sydämessäni asukoon (s. 7–11)

Ilkka Voionmaa: The Medal-Autumn 1993 (s. 12)

Leena Passi: Suomen mitalitaiteen Killan Presidenttisarja – jatkoa tulossa? (s. 13–17)

Arto Lappalainen: Muotokuva mitaleissani (s. 18–19)

Mauno Honkanen: Börje Rajalin – myös näyttelyarkkitehti (s. 20–22)

Tuukka Talvio: Mitaliluetteloista (s. 23–25)

Victória L. Kovásznai: Kolme muotokuvaa eli Unkarin nykymitalitaiteen suuntauksia (s. 26–31)

Pertti Kukkonen: Pienen kylän suuri tapahtuma (s. 32)

Mitalisymposiumiin Kremnicaan (s. 33)

Arvo Aho: Eräs muisto (s. 33)

Tuukka Talvio: Parman mitali (s. 34)

Jorma K. Miettinen: Suomalaisten mitalien näyttely Riiassa kesällä 1993 (s. 35–36)

Art medals from Finland (s. 37)

Mitalinäyttelyitä (s. 38–40)

Arvo Aho: Ilkka Voionmaa viisissäkymmenissään (s. 41)

Toimintasuunnitelma vuodelle 1994 (s. 42)

Killan toimintaa (s. 43–45)

Pekka Honkanen: Talviolympiakisojen mitalit (s. 46–48)

Taidemitali myytävänä (s. 49)

Killan kirjallinen huutokauppa (s. 50–52)

Svensk resumé (s. 53–55)

Mitaliuutinen (s. 56)

Valettuja mitaleja – Lyötyjä mitaleja (s. 56–57)